holari
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
holari (6)
- (puhekieltä) hole in one
- (slangia) henkilö, jolla on tapana holata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus (yleiskielessä) | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | holari | holarit |
| genetiivi | holarin | holarien holareiden holareitten |
| partitiivi | holaria | holareita holareja |
| akkusatiivi | holari; holarin |
holarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | holarissa | holareissa |
| elatiivi | holarista | holareista |
| illatiivi | holariin | holareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | holarilla | holareilla |
| ablatiivi | holarilta | holareilta |
| allatiivi | holarille | holareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | holarina | holareina |
| translatiivi | holariksi | holareiksi |
| abessiivi | holaritta | holareitta |
| instruktiivi | – | holarein |
| komitatiivi | – | holareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | holari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |