hivelevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hivelevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hivellä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hivelevä | hivelevät |
genetiivi | hivelevän | hivelevien (hiveleväin) |
partitiivi | hivelevää | hiveleviä |
akkusatiivi | hivelevä; hivelevän | hivelevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hivelevässä | hivelevissä |
elatiivi | hivelevästä | hivelevistä |
illatiivi | hivelevään | hiveleviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hivelevällä | hivelevillä |
ablatiivi | hivelevältä | hiveleviltä |
allatiivi | hivelevälle | hiveleville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hivelevänä | hivelevinä |
translatiivi | hiveleväksi | hiveleviksi |
abessiivi | hivelevättä | hivelevittä |
instruktiivi | – | hivelevin |
komitatiivi | – | hivelevine |