historioiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
historioiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä historioida
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | historioiva | historioivat |
| genetiivi | historioivan | historioivien (historioivain) |
| partitiivi | historioivaa | historioivia |
| akkusatiivi | historioiva; historioivan | historioivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | historioivassa | historioivissa |
| elatiivi | historioivasta | historioivista |
| illatiivi | historioivaan | historioiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | historioivalla | historioivilla |
| ablatiivi | historioivalta | historioivilta |
| allatiivi | historioivalle | historioiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | historioivana | historioivina |
| translatiivi | historioivaksi | historioiviksi |
| abessiivi | historioivatta | historioivitta |
| instruktiivi | – | historioivin |
| komitatiivi | – | historioivine |