historioinut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
historioinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä historioida
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | historioinut | historioineet |
| genetiivi | historioineen | historioineiden historioineitten |
| partitiivi | historioinutta | historioineita |
| akkusatiivi | historioinut; historioineen | historioineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | historioineessa | historioineissa |
| elatiivi | historioineesta | historioineista |
| illatiivi | historioineeseen | historioineisiin historioineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | historioineella | historioineilla |
| ablatiivi | historioineelta | historioineilta |
| allatiivi | historioineelle | historioineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | historioineena | historioineina |
| translatiivi | historioineeksi | historioineiksi |
| abessiivi | historioineetta | historioineitta |
| instruktiivi | – | historioinein |
| komitatiivi | – | historioineine |