historiikki
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- yleisesitys jonkin asian historiasta
- Ei-akateeminen historiaa koskeva julkaisu (ei siis historiateos).
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhist̪oˌriːkːi/
- tavutus: his‧to‧riik‧ki
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | historiikki | historiikit |
genetiivi | historiikin | historiikkien (historiikkein) |
partitiivi | historiikkia | historiikkeja |
akkusatiivi | historiikki; historiikin |
historiikit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | historiikissa | historiikeissa |
elatiivi | historiikista | historiikeista |
illatiivi | historiikkiin | historiikkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | historiikilla | historiikeilla |
ablatiivi | historiikilta | historiikeilta |
allatiivi | historiikille | historiikeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | historiikkina | historiikkeina |
translatiivi | historiikiksi | historiikeiksi |
abessiivi | historiikitta | historiikeitta |
instruktiivi | – | historiikein |
komitatiivi | – | historiikkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | historiiki- | |
vahva vartalo | historiikki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- historiikki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A