himmentäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
himmentäminen (38)
- teonnimi verbistä himmentää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | himmentäminen | himmentämiset |
| genetiivi | himmentämisen | himmentämisten himmentämisien |
| partitiivi | himmentämistä | himmentämisiä |
| akkusatiivi | himmentäminen; himmentämisen |
himmentämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | himmentämisessä | himmentämisissä |
| elatiivi | himmentämisestä | himmentämisistä |
| illatiivi | himmentämiseen | himmentämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | himmentämisellä | himmentämisillä |
| ablatiivi | himmentämiseltä | himmentämisiltä |
| allatiivi | himmentämiselle | himmentämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | himmentämisenä (himmentämisnä) |
himmentämisinä |
| translatiivi | himmentämiseksi | himmentämisiksi |
| abessiivi | himmentämisettä | himmentämisittä |
| instruktiivi | – | himmentämisin |
| komitatiivi | – | himmentämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | himmentämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
himmentämis- | |