hiipiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hiipiminen (38)
- teonnimi verbistä hiipiä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hiipiminen | hiipimiset |
| genetiivi | hiipimisen | hiipimisten hiipimisien |
| partitiivi | hiipimistä | hiipimisiä |
| akkusatiivi | hiipiminen; hiipimisen |
hiipimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hiipimisessä | hiipimisissä |
| elatiivi | hiipimisestä | hiipimisistä |
| illatiivi | hiipimiseen | hiipimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hiipimisellä | hiipimisillä |
| ablatiivi | hiipimiseltä | hiipimisiltä |
| allatiivi | hiipimiselle | hiipimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hiipimisenä (hiipimisnä) |
hiipimisinä |
| translatiivi | hiipimiseksi | hiipimisiksi |
| abessiivi | hiipimisettä | hiipimisittä |
| instruktiivi | – | hiipimisin |
| komitatiivi | – | hiipimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hiipimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hiipimis- | |