hermostuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hermostuminen (38)
- teonnimi verbistä hermostua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hermostuminen | hermostumiset |
| genetiivi | hermostumisen | hermostumisten hermostumisien |
| partitiivi | hermostumista | hermostumisia |
| akkusatiivi | hermostuminen; hermostumisen |
hermostumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hermostumisessa | hermostumisissa |
| elatiivi | hermostumisesta | hermostumisista |
| illatiivi | hermostumiseen | hermostumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hermostumisella | hermostumisilla |
| ablatiivi | hermostumiselta | hermostumisilta |
| allatiivi | hermostumiselle | hermostumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hermostumisena (hermostumisna) |
hermostumisina |
| translatiivi | hermostumiseksi | hermostumisiksi |
| abessiivi | hermostumisetta | hermostumisitta |
| instruktiivi | – | hermostumisin |
| komitatiivi | – | hermostumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hermostumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hermostumis- | |