heräävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
heräävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä herätä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | heräävä | heräävät |
genetiivi | heräävän | heräävien (herääväin) |
partitiivi | heräävää | herääviä |
akkusatiivi | heräävä; heräävän | heräävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | heräävässä | heräävissä |
elatiivi | heräävästä | heräävistä |
illatiivi | heräävään | herääviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | heräävällä | heräävillä |
ablatiivi | heräävältä | herääviltä |
allatiivi | heräävälle | herääville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | heräävänä | heräävinä |
translatiivi | herääväksi | herääviksi |
abessiivi | heräävättä | heräävittä |
instruktiivi | – | heräävin |
komitatiivi | – | heräävine |