helistin

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Helistin Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

helistin (33)[1]

  1. lelu jota heiluttamalla kuuluu helisevä ääni
  2. (musiikki) mikä tahansa ravistettava idiofoninen soitin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi helistin helistimet
genetiivi helistimen helistimien
helistinten
partitiivi helistintä helistimiä
akkusatiivi helistin; helistimen helistimet
Sisäpaikallissijat
inessiivi helistimessä helistimissä
elatiivi helistimestä helistimistä
illatiivi helistimeen helistimiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi helistimellä helistimillä
ablatiivi helistimeltä helistimiltä
allatiivi helistimelle helistimille
Muut
essiivi helistimenä
(helistinnä)
helistiminä
translatiivi helistimeksi helistimiksi
abessiivi helistimettä helistimittä
instruktiivi helistimin
komitatiivi helistimine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33