haukkaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
haukkaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä haukata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haukkaava | haukkaavat |
| genetiivi | haukkaavan | haukkaavien (haukkaavain) |
| partitiivi | haukkaavaa | haukkaavia |
| akkusatiivi | haukkaava; haukkaavan | haukkaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haukkaavassa | haukkaavissa |
| elatiivi | haukkaavasta | haukkaavista |
| illatiivi | haukkaavaan | haukkaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haukkaavalla | haukkaavilla |
| ablatiivi | haukkaavalta | haukkaavilta |
| allatiivi | haukkaavalle | haukkaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haukkaavana | haukkaavina |
| translatiivi | haukkaavaksi | haukkaaviksi |
| abessiivi | haukkaavatta | haukkaavitta |
| instruktiivi | – | haukkaavin |
| komitatiivi | – | haukkaavine |