harittanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
harittanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä harittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harittanut | harittaneet |
| genetiivi | harittaneen | harittaneiden harittaneitten |
| partitiivi | harittanutta | harittaneita |
| akkusatiivi | harittanut; harittaneen | harittaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harittaneessa | harittaneissa |
| elatiivi | harittaneesta | harittaneista |
| illatiivi | harittaneeseen | harittaneisiin harittaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harittaneella | harittaneilla |
| ablatiivi | harittaneelta | harittaneilta |
| allatiivi | harittaneelle | harittaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harittaneena | harittaneina |
| translatiivi | harittaneeksi | harittaneiksi |
| abessiivi | harittaneetta | harittaneitta |
| instruktiivi | – | harittanein |
| komitatiivi | – | harittaneine |