hallinto-oikeus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hallinto-oikeus (40)
- (oikeustiede) tuomioistuin, josta haetaan muutosta viranomaisen ratkaisuun
- (oikeustiede, ei monikkoa) oikeustieteen haara, joka käsittelee viranomaisten ja yksityisoikeudellisten tahojen välisiä oikeussuhteita
Huomautukset[muokkaa]
Ei saa sekoittaa sanaan hallintaoikeus.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hallinto-oikeus | hallinto-oikeudet |
| genetiivi | hallinto-oikeuden | hallinto-oikeuksien |
| partitiivi | hallinto-oikeutta | hallinto-oikeuksia |
| akkusatiivi | hallinto-oikeus; hallinto-oikeuden |
hallinto-oikeudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hallinto-oikeudessa | hallinto-oikeuksissa |
| elatiivi | hallinto-oikeudesta | hallinto-oikeuksista |
| illatiivi | hallinto-oikeuteen | hallinto-oikeuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hallinto-oikeudella | hallinto-oikeuksilla |
| ablatiivi | hallinto-oikeudelta | hallinto-oikeuksilta |
| allatiivi | hallinto-oikeudelle | hallinto-oikeuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hallinto-oikeutena | hallinto-oikeuksina |
| translatiivi | hallinto-oikeudeksi | hallinto-oikeuksiksi |
| abessiivi | hallinto-oikeudetta | hallinto-oikeuksitta |
| instruktiivi | – | hallinto-oikeuksin |
| komitatiivi | – | hallinto-oikeuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | hallinto-oikeude- | |
| vahva vartalo | hallinto-oikeute- | |
| konsonantti- vartalo |
hallinto-oikeut- | |
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista hallinto ja oikeus
Käännökset[muokkaa]
1. oikeustieteen haara, joka käsittelee viranomaisten ja yksityisoikeudellisten tahojen välisiä oikeussuhteita
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hallinto-oikeus Kielitoimiston sanakirjassa
- hallinto-oikeus Tieteen termipankissa