hakettanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hakettanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä hakettaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hakettanut | hakettaneet |
| genetiivi | hakettaneen | hakettaneiden hakettaneitten |
| partitiivi | hakettanutta | hakettaneita |
| akkusatiivi | hakettanut; hakettaneen | hakettaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hakettaneessa | hakettaneissa |
| elatiivi | hakettaneesta | hakettaneista |
| illatiivi | hakettaneeseen | hakettaneisiin hakettaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hakettaneella | hakettaneilla |
| ablatiivi | hakettaneelta | hakettaneilta |
| allatiivi | hakettaneelle | hakettaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hakettaneena | hakettaneina |
| translatiivi | hakettaneeksi | hakettaneiksi |
| abessiivi | hakettaneetta | hakettaneitta |
| instruktiivi | – | hakettanein |
| komitatiivi | – | hakettaneine |