haistattelu

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

haistattelu (2)[1]

  1. sanallinen loukkaus, jossa käsketään toisen haistaa jotakin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi haistattelu haistattelut
genetiivi haistattelun haistattelujen
haistatteluiden
haistatteluitten
(haistatteluin)
partitiivi haistattelua haistatteluita
haistatteluja
akkusatiivi haistattelu; haistattelun haistattelut
Sisäpaikallissijat
inessiivi haistattelussa haistatteluissa
elatiivi haistattelusta haistatteluista
illatiivi haistatteluun haistatteluihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi haistattelulla haistatteluilla
ablatiivi haistattelulta haistatteluilta
allatiivi haistattelulle haistatteluille
Muut
essiivi haistatteluna haistatteluina
translatiivi haistatteluksi haistatteluiksi
abessiivi haistattelutta haistatteluitta
instruktiivi haistatteluin
komitatiivi haistatteluine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2