habitus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

habitus (39)

  1. ulkoinen olemus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi habitus habitukset
genetiivi habituksen habitusten
habituksien
partitiivi habitusta habituksia
akkusatiivi habitus; habituksen habitukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi habituksessa habituksissa
elatiivi habituksesta habituksista
illatiivi habitukseen habituksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi habituksella habituksilla
ablatiivi habitukselta habituksilta
allatiivi habitukselle habituksille
Muut
essiivi habituksena habituksina
translatiivi habitukseksi habituksiksi
abessiivi habituksetta habituksitta
instruktiivi habituksin
komitatiivi habituksine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]

Latina[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

habitus m., habita f., habitum n.

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä habeō

Taivutus

yksikkö monikko
sijamuoto maskuliini feminiini neutri sijamuoto maskuliini feminiini neutri
nominatiivi habitus habita habitum nominatiivi habitī habitae habita
akkusatiivi habitum habitam habitum akkusatiivi habitōs habitās habita
genetiivi habitī habitae habitī genetiivi habitōrum habitārum habitōrum
datiivi habitō habitae habitō datiivi habitīs habitīs habitīs
ablatiivi habitō habitā habitō ablatiivi habitīs habitīs habitīs