hätä

Katso myös: hata

Suomi

Substantiivi

hätä (10-F) (monikko hädät)

1. tilanne jossa jonkun henki tai terveys on vakavassa vaarassa ja jossa tarvitaan viranomaisten tarjoamaa pelastuspalvelua tai poliisia
2. tarve ulostaa tai virtsata

   Iso hätä vai pieni hätä?

Ääntäminen

• IPA: [ˈhæt̪æ]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	hätä	hädät
genetiivi	hädän	hätien (hätäin)
partitiivi	hätää	hätiä
akkusatiivi	hätä; hädän	hädät
Sisäpaikallissijat
inessiivi	hädässä	hädissä
elatiivi	hädästä	hädistä
illatiivi	hätään	hätiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	hädällä	hädillä
ablatiivi	hädältä	hädiltä
allatiivi	hädälle	hädille
Muut
essiivi	hätänä	hätinä
translatiivi	hädäksi	hädiksi
abessiivi	hädättä	hädittä
instruktiivi	–	hädin
komitatiivi	–	hätine- + omistusliite

Liittyvät sanat

Johdokset

• adverbit: häthätää, hätäännyksissä, hätäännyksissään
• substantiivit: hätäännys
• verbit: hätäillä, hätäännyttää, hätääntyä, hätäteurastaa

Yhdyssanat

hätäapu, hätäaputyö, hätähousu, hätähuuto, hätäilmoitus, hätäily, hätäinen, hätäisesti, hätäistunto, hätäjarru, hätäjarrutus, hätäkaste, hätäkatkaisin, hätäkeino, hätäkello, hätäkeskus, hätäkokous, hätälasku, hätäleipä, hätämerkki, hätänumero, hätäpaikka, hätäpäissään, hätäpäivä, hätäpalvelunumero, hätäpoistumistie, hätäpuhelin, hätäpuhelu, hätäpysäytin, hätäraketti, hätäratkaisu, hätäreitti, hätäsanoma, hätäsatama, hätäsektio, hätätapaus, hätätarve, hätäteurastus, hätätikkaat, hätätila, hätätilanne, hätätyö, hätävalhe, hätävara, hätävarjelu, hengenhätä, kakkahätä, kuolemanhätä, kusihätä, merihätä, nälänhätä, pisihätä, pissahätä, sielunhätä, synninhätä