hähätys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hähätys (39)

  1. hähättäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhæhæt̪ys/
  • tavutus: hä‧hä‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hähätys hähätykset
genetiivi hähätyksen hähätysten
hähätyksien
partitiivi hähätystä hähätyksiä
akkusatiivi hähätys;
hähätyksen
hähätykset
sisäpaikallissijat
inessiivi hähätyksessä hähätyksissä
elatiivi hähätyksestä hähätyksistä
illatiivi hähätykseen hähätyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hähätyksellä hähätyksillä
ablatiivi hähätykseltä hähätyksiltä
allatiivi hähätykselle hähätyksille
muut sijamuodot
essiivi hähätyksenä hähätyksinä
translatiivi hähätykseksi hähätyksiksi
abessiivi hähätyksettä hähätyksittä
instruktiivi hähätyksin
komitatiivi hähätyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hähätykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hähätys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä hähättää (hähät- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]