guano

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Guano Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

guano (1)[1]

  1. merilintujen tai lepakoiden ulostetta, joka on kertynyt kerroksiksi eläinten elinpaikoille, ja joka on kaivettu lannoitteeksi ja kemikaalien raaka-aineeksi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈguɑno/
  • tavutus: gu‧a‧no

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi guano guanot
genetiivi guanon guanojen
partitiivi guanoa guanoja
akkusatiivi guano;
guanon
guanot
sisäpaikallissijat
inessiivi guanossa guanoissa
elatiivi guanosta guanoista
illatiivi guanoon guanoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi guanolla guanoilla
ablatiivi guanolta guanoilta
allatiivi guanolle guanoille
muut sijamuodot
essiivi guanona guanoina
translatiivi guanoksi guanoiksi
abessiivi guanotta guanoitta
instruktiivi guanoin
komitatiivi guanoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo guano-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • guano Kielitoimiston sanakirjassa
  • guano Tieteen termipankissa

Ido[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

guano

  1. guano

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1