gradaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
gradaatio (3)
- (kuvankäsittely) Asteittain tapahtuva siirtyminen sävystä tai väristä toiseen.
- (kielitiede) äännevaihtelu
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | gradaatio | gradaatiot |
| genetiivi | gradaation | gradaatioiden gradaatioitten |
| partitiivi | gradaatiota | gradaatioita |
| akkusatiivi | gradaatio; gradaation |
gradaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | gradaatiossa | gradaatioissa |
| elatiivi | gradaatiosta | gradaatioista |
| illatiivi | gradaatioon | gradaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | gradaatiolla | gradaatioilla |
| ablatiivi | gradaatiolta | gradaatioilta |
| allatiivi | gradaatiolle | gradaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | gradaationa | gradaatioina |
| translatiivi | gradaatioksi | gradaatioiksi |
| abessiivi | gradaatiotta | gradaatioitta |
| instruktiivi | – | gradaatioin |
| komitatiivi | – | gradaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | gradaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
- englanti: gradation