geeni

Suomi

Substantiivi

geeni (5)

1. nukleiinihappoihin tallentunut biologisen informaation yksikkö, joka koodaa yksittäistä proteiinia

Ääntäminen

• IPA: [ˈge̞ːni]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	geeni	geenit
genetiivi	geenin	geenien (geenein)
partitiivi	geeniä	geenejä
akkusatiivi	geeni; geenin	geenit
Sisäpaikallissijat
inessiivi	geenissä	geeneissä
elatiivi	geenistä	geeneistä
illatiivi	geeniin	geeneihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	geenillä	geeneillä
ablatiivi	geeniltä	geeneiltä
allatiivi	geenille	geeneille
Muut
essiivi	geeninä	geeneinä
translatiivi	geeniksi	geeneiksi
abessiivi	geenittä	geeneittä
instruktiivi	–	geenein
komitatiivi	–	geeneine- + omistusliite

Käännökset

englanti: gene espanja: gen m., gene m. georgia: გენი hollanti: gen ido: geno norja (bokmål): gen portugali: gene m.

ranska: gène m. ruotsi: gen saksa: Gen n. tanska: gen unkari: gén venäjä: ген viro: geen

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• geenikartta, geenimuokattu, geenimutaatio, geenipankki, geeniperintö, geeniruoka, geenitekniikka, geenivirhe, syöpägeeni, vastingeeni

Muut

• allergeeni, geenistö, geneettinen, heterogeeninen, homogeeninen, kanserogeeni, karsinogeeni, karsinogeeninen, mutageeni, mutageeninen, mutageenisuus, onkogeeni, organogeeninen, patogeeninen, perintötekijä, psykogeeninen, siirtogeeninen, teratogeeni, transgeeninen