formatoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
formatoiminen (38)
- teonnimi verbistä formatoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | formatoiminen | formatoimiset |
| genetiivi | formatoimisen | formatoimisten formatoimisien |
| partitiivi | formatoimista | formatoimisia |
| akkusatiivi | formatoiminen; formatoimisen |
formatoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | formatoimisessa | formatoimisissa |
| elatiivi | formatoimisesta | formatoimisista |
| illatiivi | formatoimiseen | formatoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | formatoimisella | formatoimisilla |
| ablatiivi | formatoimiselta | formatoimisilta |
| allatiivi | formatoimiselle | formatoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | formatoimisena (formatoimisna) |
formatoimisina |
| translatiivi | formatoimiseksi | formatoimisiksi |
| abessiivi | formatoimisetta | formatoimisitta |
| instruktiivi | – | formatoimisin |
| komitatiivi | – | formatoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | formatoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
formatoimis- | |