fanittaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
fanittaja (10)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈfɑnit̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: fa‧nit‧ta‧ja
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | fanittaja | fanittajat |
genetiivi | fanittajan | fanittajien (fanittajain) |
partitiivi | fanittajaa | fanittajia |
akkusatiivi | fanittaja; fanittajan |
fanittajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | fanittajassa | fanittajissa |
elatiivi | fanittajasta | fanittajista |
illatiivi | fanittajaan | fanittajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | fanittajalla | fanittajilla |
ablatiivi | fanittajalta | fanittajilta |
allatiivi | fanittajalle | fanittajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | fanittajana | fanittajina |
translatiivi | fanittajaksi | fanittajiksi |
abessiivi | fanittajatta | fanittajitta |
instruktiivi | – | fanittajin |
komitatiivi | – | fanittajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | fanittaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
johdos sanasta fanittaa (vahva vartalo fanitta- + -ja)
Aiheesta muualla[muokkaa]
- fanittaja Kielitoimiston sanakirjassa