epäsäätyisyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

epäsäätyisyys (40)

  1. se, että on epäsäätyinen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi epäsäätyisyys epäsäätyisyydet
genetiivi epäsäätyisyyden epäsäätyisyyksien
partitiivi epäsäätyisyyttä epäsäätyisyyksiä
akkusatiivi epäsäätyisyys;
epäsäätyisyyden
epäsäätyisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi epäsäätyisyydessä epäsäätyisyyksissä
elatiivi epäsäätyisyydestä epäsäätyisyyksistä
illatiivi epäsäätyisyyteen epäsäätyisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi epäsäätyisyydellä epäsäätyisyyksillä
ablatiivi epäsäätyisyydeltä epäsäätyisyyksiltä
allatiivi epäsäätyisyydelle epäsäätyisyyksille
muut sijamuodot
essiivi epäsäätyisyytenä epäsäätyisyyksinä
translatiivi epäsäätyisyydeksi epäsäätyisyyksiksi
abessiivi epäsäätyisyydettä epäsäätyisyyksittä
instruktiivi epäsäätyisyyksin
komitatiivi epäsäätyisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo epäsäätyisyyde-
vahva vartalo epäsäätyisyyte-
konsonantti-
vartalo
epäsäätyisyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan epäsäätyinen vartalosta epäsäätyis- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]