ekumeenisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ekumeenisuus (40)

  1. se, että on ekumeeninen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈekuˌmeːnisuːs/
  • tavutus: e‧ku‧mee‧ni‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ekumeenisuus ekumeenisuudet
genetiivi ekumeenisuuden ekumeenisuuksien
partitiivi ekumeenisuutta ekumeenisuuksia
akkusatiivi ekumeenisuus;
ekumeenisuuden
ekumeenisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi ekumeenisuudessa ekumeenisuuksissa
elatiivi ekumeenisuudesta ekumeenisuuksista
illatiivi ekumeenisuuteen ekumeenisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ekumeenisuudella ekumeenisuuksilla
ablatiivi ekumeenisuudelta ekumeenisuuksilta
allatiivi ekumeenisuudelle ekumeenisuuksille
muut sijamuodot
essiivi ekumeenisuutena ekumeenisuuksina
translatiivi ekumeenisuudeksi ekumeenisuuksiksi
abessiivi ekumeenisuudetta ekumeenisuuksitta
instruktiivi ekumeenisuuksin
komitatiivi ekumeenisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ekumeenisuude-
vahva vartalo ekumeenisuute-
konsonantti-
vartalo
ekumeenisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan ekumeeninen vartalosta ekumeenis- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]