eksku
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
eksku (1)
- (puhekieltä) ekskursio
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eksku | ekskut |
| genetiivi | ekskun | ekskujen |
| partitiivi | ekskua | ekskuja |
| akkusatiivi | eksku; ekskun |
ekskut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ekskussa | ekskuissa |
| elatiivi | ekskusta | ekskuista |
| illatiivi | ekskuun | ekskuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ekskulla | ekskuilla |
| ablatiivi | ekskulta | ekskuilta |
| allatiivi | ekskulle | ekskuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ekskuna | ekskuina |
| translatiivi | ekskuksi | ekskuiksi |
| abessiivi | ekskutta | ekskuitta |
| instruktiivi | – | ekskuin |
| komitatiivi | – | ekskuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | eksku- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |