eebenholtsi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
eebenholtsi (5)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈeːbenˌholt̪si/
- tavutus: ee‧ben‧holt‧si
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | eebenholtsi | eebenholtsit |
genetiivi | eebenholtsin | eebenholtsien (eebenholtsein) |
partitiivi | eebenholtsia | eebenholtseja |
akkusatiivi | eebenholtsi; eebenholtsin |
eebenholtsit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | eebenholtsissa | eebenholtseissa |
elatiivi | eebenholtsista | eebenholtseista |
illatiivi | eebenholtsiin | eebenholtseihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | eebenholtsilla | eebenholtseilla |
ablatiivi | eebenholtsilta | eebenholtseilta |
allatiivi | eebenholtsille | eebenholtseille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | eebenholtsina | eebenholtseina |
translatiivi | eebenholtsiksi | eebenholtseiksi |
abessiivi | eebenholtsitta | eebenholtseitta |
instruktiivi | – | eebenholtsein |
komitatiivi | – | eebenholtseine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | eebenholtsi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
ruotsin sanasta ebenholts < saksan sanasta Ebenholz[1]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. eebenholtsi.