edelläkävijä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
edelläkävijä
- henkilö, yritys tai maa, joka on jossakin asiassa muita edistyksellisempi
- esitaistelija
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈedelːæˌkæʋijæ/
- tavutus: e‧del‧lä‧kä‧vi‧jä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | edelläkävijä | edelläkävijät |
| genetiivi | edelläkävijän | edelläkävijöiden edelläkävijöitten (edelläkävijäin) |
| partitiivi | edelläkävijää | edelläkävijöitä |
| akkusatiivi | edelläkävijä; edelläkävijän |
edelläkävijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | edelläkävijässä | edelläkävijöissä |
| elatiivi | edelläkävijästä | edelläkävijöistä |
| illatiivi | edelläkävijään | edelläkävijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | edelläkävijällä | edelläkävijöillä |
| ablatiivi | edelläkävijältä | edelläkävijöiltä |
| allatiivi | edelläkävijälle | edelläkävijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | edelläkävijänä | edelläkävijöinä |
| translatiivi | edelläkävijäksi | edelläkävijöiksi |
| abessiivi | edelläkävijättä | edelläkävijöittä |
| instruktiivi | – | edelläkävijöin |
| komitatiivi | – | edelläkävijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | edelläkävijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista edellä ja kävijä
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, yritys tai maa, joka on jossakin asiassa muita edistyksellisempi
|