duplikaatti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

duplikaatti (5-C)[1]

  1. kaksoiskappale

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈdupliˌkɑːt̪ːi/
  • tavutus: dup‧li‧kaat‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi duplikaatti duplikaatit
genetiivi duplikaatin duplikaattien
(duplikaattein)
partitiivi duplikaattia duplikaatteja
akkusatiivi duplikaatti;
duplikaatin
duplikaatit
sisäpaikallissijat
inessiivi duplikaatissa duplikaateissa
elatiivi duplikaatista duplikaateista
illatiivi duplikaattiin duplikaatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi duplikaatilla duplikaateilla
ablatiivi duplikaatilta duplikaateilta
allatiivi duplikaatille duplikaateille
muut sijamuodot
essiivi duplikaattina duplikaatteina
translatiivi duplikaatiksi duplikaateiksi
abessiivi duplikaatitta duplikaateitta
instruktiivi duplikaatein
komitatiivi duplikaatteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo duplikaati-
vahva vartalo duplikaatti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C