dominoiva
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
dominoiva (10)
- (biologia) vallitseva, (ominaisuudesta) sellainen joka tulee näkyviin, vaikka yksilössä olisi kyseisen alleelin mukaisen geenin lisäksi toinen alleeli
- Kiharahiuksisuus on dominoivan geenin, suorahiuksisuus resessiivisen geenin tuotantoa.
- hallitseva
- En välttämättä halua tätä silmälasimallia ainakaan valkoisena. Valkoinen on aika dominoiva väri ainakin näin suurissa määrissä.
Vastakohdat[muokkaa]
- (biologia) resessiivinen
Verbi[muokkaa]
dominoiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä dominoida
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | dominoiva | dominoivat |
| genetiivi | dominoivan | dominoivien (dominoivain) |
| partitiivi | dominoivaa | dominoivia |
| akkusatiivi | dominoiva; dominoivan | dominoivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | dominoivassa | dominoivissa |
| elatiivi | dominoivasta | dominoivista |
| illatiivi | dominoivaan | dominoiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | dominoivalla | dominoivilla |
| ablatiivi | dominoivalta | dominoivilta |
| allatiivi | dominoivalle | dominoiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | dominoivana | dominoivina |
| translatiivi | dominoivaksi | dominoiviksi |
| abessiivi | dominoivatta | dominoivitta |
| instruktiivi | – | dominoivin |
| komitatiivi | – | dominoivine |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- dominoiva Tieteen termipankissa