derivaatta
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
derivaatta (9-C) (monikko derivaatat)
- (kemia, kielitiede) johdannainen
- (matematiikka) differentiaali- ja integraalilaskennan peruskäsite, erotusosamäärän raja-arvo sen lähestyessä nollaa
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | derivaatta | derivaatat |
| genetiivi | derivaatan | derivaattojen (derivaattain) |
| partitiivi | derivaattaa | derivaattoja |
| akkusatiivi | derivaatta; derivaatan | derivaatat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | derivaatassa | derivaatoissa |
| elatiivi | derivaatasta | derivaatoista |
| illatiivi | derivaattaan | derivaattoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | derivaatalla | derivaatoilla |
| ablatiivi | derivaatalta | derivaatoilta |
| allatiivi | derivaatalle | derivaatoille |
| Muut | ||
| essiivi | derivaattana | derivaattoina |
| translatiivi | derivaataksi | derivaatoiksi |
| abessiivi | derivaatatta | derivaatoitta |
| instruktiivi | – | derivaatoin |
| komitatiivi | – | derivaattoine- + omistusliite |
[muokkaa] Käännökset
1. kemia, kielitiede
|
2. matematiikka
|
|
