asuttanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
asuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä asuttaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | asuttanut | asuttaneet |
genetiivi | asuttaneen | asuttaneiden asuttaneitten |
partitiivi | asuttanutta | asuttaneita |
akkusatiivi | asuttanut; asuttaneen | asuttaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | asuttaneessa | asuttaneissa |
elatiivi | asuttaneesta | asuttaneista |
illatiivi | asuttaneeseen | asuttaneisiin asuttaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | asuttaneella | asuttaneilla |
ablatiivi | asuttaneelta | asuttaneilta |
allatiivi | asuttaneelle | asuttaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | asuttaneena | asuttaneina |
translatiivi | asuttaneeksi | asuttaneiksi |
abessiivi | asuttaneetta | asuttaneitta |
instruktiivi | – | asuttanein |
komitatiivi | – | asuttaneine |