astin
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
astin (33)
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | astin | astimet |
| genetiivi | astimen | astimien astinten |
| partitiivi | astinta | astimia |
| akkusatiivi | astin; astimen |
astimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | astimessa | astimissa |
| elatiivi | astimesta | astimista |
| illatiivi | astimeen | astimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | astimella | astimilla |
| ablatiivi | astimelta | astimilta |
| allatiivi | astimelle | astimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | astimena (astinna) |
astimina |
| translatiivi | astimeksi | astimiksi |
| abessiivi | astimetta | astimitta |
| instruktiivi | – | astimin |
| komitatiivi | – | astimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | astime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
astin- | |
Käännökset[muokkaa]
1. jokin jolle astuen noustaan: askelma, porras, (tikkaiden) puolapuu
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |