alentuva
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
alentuva
- sellainen, joka alentuu
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈɑlenˌt̪uʋɑ/
- tavutus: a‧len‧tu‧va
Etymologia[muokkaa]
- 1. partisiippi verbistä alentua
Liittyvät sanat[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
alentuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä alentua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | alentuva | alentuvat |
genetiivi | alentuvan | alentuvien (alentuvain) |
partitiivi | alentuvaa | alentuvia |
akkusatiivi | alentuva; alentuvan | alentuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | alentuvassa | alentuvissa |
elatiivi | alentuvasta | alentuvista |
illatiivi | alentuvaan | alentuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | alentuvalla | alentuvilla |
ablatiivi | alentuvalta | alentuvilta |
allatiivi | alentuvalle | alentuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | alentuvana | alentuvina |
translatiivi | alentuvaksi | alentuviksi |
abessiivi | alentuvatta | alentuvitta |
instruktiivi | – | alentuvin |
komitatiivi | – | alentuvine |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- alentuva Kielitoimiston sanakirjassa