aistiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
aistiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä aistia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aistiva | aistivat |
| genetiivi | aistivan | aistivien (aistivain) |
| partitiivi | aistivaa | aistivia |
| akkusatiivi | aistiva; aistivan | aistivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aistivassa | aistivissa |
| elatiivi | aistivasta | aistivista |
| illatiivi | aistivaan | aistiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aistivalla | aistivilla |
| ablatiivi | aistivalta | aistivilta |
| allatiivi | aistivalle | aistiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aistivana | aistivina |
| translatiivi | aistivaksi | aistiviksi |
| abessiivi | aistivatta | aistivitta |
| instruktiivi | – | aistivin |
| komitatiivi | – | aistivine |