aaria
Wikisanakirja
 |
Sisällysluettelo |
Suomi
Substantiivi
aaria (1)
- (musiikki) suurimuotoiseen vokaaliteokseen, esimerkiksi oopperaan tai oratorioon kuuluva lauluosuus, jossa yhdellä laulajalla on erityisen tärkeä osa soolon esittäjänä.
- Aluksi myös pienimuotoisia melodisia soitinsävellyksiä kutsuttiin aarioiksi.
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | aaria | aariat |
| genetiivi | aarian | aarioiden aarioitten (aariain) |
| partitiivi | aariaa | aarioita |
| akkusatiivi | aaria; aarian | aariat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aariassa | aarioissa |
| elatiivi | aariasta | aarioista |
| illatiivi | aariaan | aarioihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aarialla | aarioilla |
| ablatiivi | aarialta | aarioilta |
| allatiivi | aarialle | aarioille |
| Muut | ||
| essiivi | aariana | aarioina |
| translatiivi | aariaksi | aarioiksi |
| abessiivi | aariatta | aarioitta |
| instruktiivi | – | aarioin |
| komitatiivi | – | aarioine- + omistusliite |
[muokkaa] Etymologia
italian aria, puhallus < kreikan aer
