aallottava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
aallottava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä aallota
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aallottava | aallottavat |
| genetiivi | aallottavan | aallottavien (aallottavain) |
| partitiivi | aallottavaa | aallottavia |
| akkusatiivi | aallottava; aallottavan | aallottavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aallottavassa | aallottavissa |
| elatiivi | aallottavasta | aallottavista |
| illatiivi | aallottavaan | aallottaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aallottavalla | aallottavilla |
| ablatiivi | aallottavalta | aallottavilta |
| allatiivi | aallottavalle | aallottaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aallottavana | aallottavina |
| translatiivi | aallottavaksi | aallottaviksi |
| abessiivi | aallottavatta | aallottavitta |
| instruktiivi | – | aallottavin |
| komitatiivi | – | aallottavine |
Verbi[muokkaa]
aallottava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä aallottaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aallottava | aallottavat |
| genetiivi | aallottavan | aallottavien (aallottavain) |
| partitiivi | aallottavaa | aallottavia |
| akkusatiivi | aallottava; aallottavan | aallottavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aallottavassa | aallottavissa |
| elatiivi | aallottavasta | aallottavista |
| illatiivi | aallottavaan | aallottaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aallottavalla | aallottavilla |
| ablatiivi | aallottavalta | aallottavilta |
| allatiivi | aallottavalle | aallottaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aallottavana | aallottavina |
| translatiivi | aallottavaksi | aallottaviksi |
| abessiivi | aallottavatta | aallottavitta |
| instruktiivi | – | aallottavin |
| komitatiivi | – | aallottavine |