Wilma

Wikisanakirjasta
Katso myös: Vilma

Suomi[muokkaa]

Erisnimi[muokkaa]

Wilma (9)

  1. naisen etunimi
  2. aikaisemmin käytössä ollut erittäin harvinainen suomalainen sukunimi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋilmɑ/
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: Wil‧ma

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi Wilma Wilmat
genetiivi Wilman Wilmojen
(Wilmain)
partitiivi Wilmaa Wilmoja
akkusatiivi Wilma;
Wilman
Wilmat
sisäpaikallissijat
inessiivi Wilmassa Wilmoissa
elatiivi Wilmasta Wilmoista
illatiivi Wilmaan Wilmoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi Wilmalla Wilmoilla
ablatiivi Wilmalta Wilmoilta
allatiivi Wilmalle Wilmoille
muut sijamuodot
essiivi Wilmana Wilmoina
translatiivi Wilmaksi Wilmoiksi
abessiivi Wilmatta Wilmoitta
instruktiivi Wilmoin
komitatiivi Wilmoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo Wilma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Englanti[muokkaa]

Erisnimi[muokkaa]

Wilma

  1. naisen etunimi

Etymologia[muokkaa]

Espanja[muokkaa]

Erisnimi[muokkaa]

Wilma

  1. naisen etunimi

Etymologia[muokkaa]

  • rinnakkaismuoto nimestä Vilma

Hollanti[muokkaa]

Erisnimi[muokkaa]

Wilma

  1. naisen etunimi
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: Wil‧ma

Italia[muokkaa]

Erisnimi[muokkaa]

Wilma

  1. naisen etunimi

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Ruotsi[muokkaa]

Erisnimi[muokkaa]

Wilma

  1. naisen etunimi

Etymologia[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Saksa[muokkaa]

Erisnimi[muokkaa]

Wilma

  1. naisen etunimi

Etymologia[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]