ärjähtäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ärjähtäminen (38)
- teonnimi verbistä ärjähtää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ärjähtäminen | ärjähtämiset |
| genetiivi | ärjähtämisen | ärjähtämisten ärjähtämisien |
| partitiivi | ärjähtämistä | ärjähtämisiä |
| akkusatiivi | ärjähtäminen; ärjähtämisen |
ärjähtämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ärjähtämisessä | ärjähtämisissä |
| elatiivi | ärjähtämisestä | ärjähtämisistä |
| illatiivi | ärjähtämiseen | ärjähtämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ärjähtämisellä | ärjähtämisillä |
| ablatiivi | ärjähtämiseltä | ärjähtämisiltä |
| allatiivi | ärjähtämiselle | ärjähtämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ärjähtämisenä (ärjähtämisnä) |
ärjähtämisinä |
| translatiivi | ärjähtämiseksi | ärjähtämisiksi |
| abessiivi | ärjähtämisettä | ärjähtämisittä |
| instruktiivi | – | ärjähtämisin |
| komitatiivi | – | ärjähtämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ärjähtämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ärjähtämis- | |