whip

Englanti

Substantiivi

whip (monikko whips)

1. piiska, raippa
2. (politiikka, UK) piiskuri (parlamenttiryhmän tai puolueen edustaja, joka valvoo puoluekurin toteutumista äänestyksissä)

Verbi

whip

1. piiskata, ruoskia

   I got whipped - Minä sain piiskaa.

2. piestä, peitota (vastapuoli)
3. vatkata, vispata
4. (kuvaannollinen) piiskata (toimintaan)