Wikisanakirja
heittää (53) (taivutus)
- antaa kättä heilauttamalla vauhtia siinä olevalle esineelle, ja laskea se vapaaseen liikkeeseen ilman halki, singota
- Minä heitän pallon. Matti heittää keihästä.
- Pekka heitti keilapallon suoraan kouruun.
- Heitäpä kauhalla vettä kiukaalle.
- heilauttaa päätä
- Hevonen heitti hermostuneena päätään.
- hylätä, jättää, unohtaa
- Heitä moiset ajatukset mielestäsi.
- Ken tästä käy, voi kaiken toivon heittää.
- (arkinen) Kyyditä johonkin.
- Voisitko heittää minut autolla kotiin?
- tuntua siltä, kuin joku heilutaisi
- Humalaista heittää kuin luoja kerjäläistä!
- Päästä (t. päässä) alkoi heittää, kun nousin ylös.
- (antaa kättä heilauttamalla vauhtia ja laskea vapaaseen liikkeeseen ilman halki) viskata, nakata
antaa kädellä vauhtia, ja laskea vapaaksi
