unohtaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
unohtaa (53-F) (taivutus[luo])[1]
- menettää muististaan jokin tieto tai karkottaa mielestään jokin asia
- unohdin sähköpostiosoitteesi, unohdin kokonaan eilisen tapaamisen
- jättää jonkin tekemättä, koska ei ole muistanut asiaa
- Unohdin eilen oppikirjat kotiin
- Ai niin — olin aivan unohtaa — kulkulätkäsi.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈunoht̪ɑːˣ/
- tavutus: u‧noh‧taa
Käännökset[muokkaa]
1. menettää muististaan jokin tieto tai karkottaa mielestään jokin asia
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: unohdus
- verbit: unohdella, unohduttaa, unohtua, unohuttaa
Aiheesta muualla[muokkaa]
- unohtaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-F