lie

Wikisanakirjasta
Katso myös: lié

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

lie

  1. (taivutusmuoto, ylätyyliä, murteellinen) potentiaalin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä olla
    Kuka lie kulkuri.
  2. (taivutusmuoto, ylätyyliä, murteellinen) potentiaalin preesensin konnegaatiomuoto verbistä olla
    Niin ei asian laita kuitenkaan lie.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]
  • (yksikön 3. persoona, yleiskieltä) lienee
  • (konnegaatiomuoto, yleiskieltä) liene
Anagrammit[muokkaa]

eli, lei

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lie Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lie (monikko lies)

  1. valhe, vale
    sea of lies
  2. (kuvaannollisesti) mikä tahansa, joka johtaa harhaan tai aiheuttaa pettymyksen

Ääntäminen[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

  • samaa tarkoittavasta muinaisenglannin sanasta lyġe < germaanisen kantakielen sanasta *lugiz < indoeurooppalaisen kantakielen verbistä *leugh- (’valehdella’, ’vannoa’, ’valittaa’) tai *lewgʰ-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lie (monikko lies)

  1. (urheilu) golfissa palloa lyötäessä ympärillä olevat olosuhteet ja maasto
  2. (lääketiede) sikiön asento kohdussa

Ääntäminen[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

  • keskienglannin verbistä lien tai liggen (’sijaita’, ’olla paikoillaan’) < muinaisenglannin sanasta licgan < germaanisen kantakielen sanasta *ligjaną < indoeurooppalaisen kantakielen sanasta *legʰ-

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. lies
part. prees. lying
imp. & part. perf. lied

lie

  1. valehdella
  2. (kuvaannollisesti) antaa virheellinen tai harhaanjohtava vaikutelma

Ääntäminen[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

  • samaa tarkoittavasta keskienglannin sanasta lien < muinaisenglannin sanasta lēogan < germaanisen kantakielen sanasta *leuganą < indoeurooppalaisen kantakielen sanasta *lewgʰ- ‎(’valehdella’, ’vannoa’, ’nurista’)

Liittyvät sanat[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. lies
part. prees. lying
imp. lay
part. perf. lain

lie

  1. maata
  2. sijaita (varsinkin vaakasuorasti jonkin päällä)
  3. pysyä pitkän tai lyhyen aikaa paikoillaan samassa tilassa tai asemassa
  4. olla, olla olemassa
  5. (vanhahtava) olla majoittuneena; nukkua
  6. olla hiljaa tai paikoillaan nukkuvan tavoin
  7. (oikeustiede) olla voimassa

Ääntäminen[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

  • samaa tarkoittavasta keskienglannin sanasta lien tai liggen < muinaisenglannin sanasta licgan < germaanisen kantakielen sanasta *ligjaną < indoeurooppalaisen kantakielen sanasta *legʰ-

Huomautukset[muokkaa]

  • Tässä merkityksessä verbiä käytetään puhekielessä usein rinnakkaisesti verbin lay kanssa, mikä saattaa johtaa kielellisesti virheellisiin rakenteisiin, kun verbin imperfekti ja partisiipin perfekti saavat muodon lay tai lain sijasta kumpikin muodon laid. Arkipuheessa tällaista käyttöä esiintyy tämän tästä, mutta kirjallisessa esityksessä tai huolitellussa puheessa se on hyvin harvinaista.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Espanja[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

lie

  1. (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä liar
  2. (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä liar

Muinaisranska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

li f.

  1. juoman sakka

Etymologia[muokkaa]

  • samaa tarkoittavasta keskiaikaisen latinan sanasta lias < gallian sanasta *ligyā tai *legyā (’muta’, ’lieju’)

Ranska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lie f. (monikko lies[luo])

  1. (myös kuvaannollisesti) sakka

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lie Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi[muokkaa]

lie

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä lier
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä lier
  3. (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä lier
  4. (taivutusmuoto) subjunktiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä lier
  5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä lier

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • Le Trésor de la langue française informatisé: ”lie”

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lie yl. (2) (yks. määr. lien[luo], mon. epämäär. liar[luo], mon. määr. liarna[luo])

  1. viikate

Ääntäminen[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

  • muinaisruotsin sanasta lie tai le < muinaisskandinaavin sanasta < germaanisen kantakielen sanasta *lewą < indoeurooppalaisen kantakielen verbistä *leu- (’leikata’)

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • Svenska Akademiens Ordlista över svenska språket (13. painos, Internet-versio): ”lie”
  • lie Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)