maasto
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- luonnonvarainen, usein pinnanmuodoiltaan vaihteleva, luonnollinen ympäristö retkeilytarkoituksessa, metsästyksessä tai sotatoimien yhteydessä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmɑːst̪o/
- tavutus: maas‧to
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | maasto | maastot |
| genetiivi | maaston | maastojen |
| partitiivi | maastoa | maastoja |
| akkusatiivi | maasto; maaston |
maastot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | maastossa | maastoissa |
| elatiivi | maastosta | maastoista |
| illatiivi | maastoon | maastoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | maastolla | maastoilla |
| ablatiivi | maastolta | maastoilta |
| allatiivi | maastolle | maastoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | maastona | maastoina |
| translatiivi | maastoksi | maastoiksi |
| abessiivi | maastotta | maastoitta |
| instruktiivi | – | maastoin |
| komitatiivi | – | maastoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | maasto- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan maa vartalosta maa- ja suffiksista -sto
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: maastoitse
- verbit: maastouttaa, maastoutua
Yhdyssanat[muokkaa]
etumaasto, hiihtomaasto, kalliomaasto, lenkkeilymaasto, lähimaasto, maastoajo, maastoajoneuvo, maastoauto, maastoeste, maastoharjoitus, maastohiihto, maastojuoksu, maastokohta, maastokuviointi, maastolaatikko, maastoliikenne, maastomarssi, maastonkohta, maastopalo, maastopolkupyörä, maastopuku, maastopyörä, maastoratsastus, maastoskootteri, maastovaihde, metsämaasto, mäkimaasto, takamaasto, ulkoilumaasto, välimaasto
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1