sus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Interjektio[muokkaa]

sus

  1. pelästymistä tai yllättymistä ilmaiseva sana
    Sus siunatkoon!
    Sus sentään!

Etymologia[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sus Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

sus

  1. (murteellinen, Savo) susi

Ääntäminen[muokkaa]

Espanja[muokkaa]

Pronomini[muokkaa]

sus m./f., mon.

  1. (possessiivinen) hänen ... -nsa/-nsä (kun pääsana on monikollinen)
  2. (possessiivinen) heidän ... -nsa/-nsä (kun pääsana on monikollinen)

Ranska[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

  1. (kehotuksissa) päälle, kimppuun
    Sus à l'ennemi !
    Sus aux calories !

Liittyvät sanat[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sus

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä savoir
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä savoir
  3. (taivutusmuoto) monikon maskuliininen partisiipin perfekti verbistä savoir

Romania[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

sus

  1. ylös

Etymologia[muokkaa]

  • latinan sūsum << sursūm (DEX)

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sus (määr. suset)

  1. (ei monikkoa) humina, suhina

Liittyvät sanat[muokkaa]