sui

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sui

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä sukia
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sukia
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä sukia

Fidži[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sui

  1. luu

Ido[muokkaa]

Pronomini[muokkaa]

sui

  1. (taivutusmuoto) monikko sanasta sua

Italia[muokkaa]

Supistuma[muokkaa]

sui

  1. su + i

Latina[muokkaa]

Ääntäminen[muokkaa]

  • (klassinen) IPA: /ˈsu.iː/, [ˈsʊ.iː]
  • (kirkkolatina) IPA: /ˈsu.i/, [ˈsuː.i]

Pronomini[muokkaa]

suī

  1. (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta suus
  2. (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta suus
  3. (possessiivinen taivutusmuoto) monikon maskuliinimuoto sanasta suus
  4. (refleksiivinen) genetiivimuoto sanasta

Etymologia[muokkaa]

  • indoeurooppalaisen kantakielen sanajuuresta *swe

Substantiivi[muokkaa]

sūs

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivi sanasta sūs
  2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivi sanasta sūs

Verbi[muokkaa]

sui

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin perfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä suō
  2. (taivutusmuoto) passiivin preesensin infinitiivi verbistä suō

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • Charlton T. Lewis and Charles Short: A Latin Dictionary Clarendon Press, Oxford (1879): ”sui”
  • Charlton T. Lewis: An Elementary Latin Dictionary Harper & Brothers, New York (1891): ”sui”
  • Félix Gaffiot: Dictionnaire Illustré Latin-Français Hachette, s.v., Pariisi (1934): ”sui”
  • Meissner, Carl; Auden, Henry William: Latin Phrase-Book, Macmillan and Co., Lontoo (1894)

Muinaisprovensaali[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sui

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä esser

Muinaisranska[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sui

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä estre

Romania[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sui

  1. kiivetä, kavuta

Etymologia[muokkaa]

  • latinan sanasta subīre < aktiivin infinitiivin preesens verbistä subeō (’lähestyä’, ’lähentyä’, ’lähetä’)

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Vietnam[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

sui

  1. huonosti

Ääntäminen[muokkaa]

  • (Hanoi) IPA: [s̪uj˧˧]
  • (Huế) IPA: [ʂuj˧˧]
  • (Hồ Chí Minhin kaupunki) IPA: [ʂuj˧˥]