growl

Englanti

Substantiivi

growl (monikko growls)

1. murina, mörinä, eläimen karjunta
2. nälkäisen vatsan kurina
3. uhkaavan sävyinen nurina
4. (musiikki) jazzissa puhallinsoittimella esitettävä matalataajuinen jyrisevä ääni

Ääntäminen

• IPA: /ɡɹaʊ̯l/ (received pronunciation, yleisamerikkalainen)

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	growls
part. prees.	growling
imp. & part. perf.	growled

growl

1. murista, möristä, (eläimestä) karjua
2. (vatsasta) kurista
3. nurista uhkaavaan sävyyn
4. (musiikki) soittaa jazz-musiikissa puhallinsoittimella matalataajuinen jyrisevä ääni