nurista

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

nurista (66) (taivutus[luo])

  1. valittaa
    Kansa nurisi, mutta maksoi.
    He tyytyivät osaansa nurisematta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnurist̪ɑˣ/
  • tavutus: nu‧ris‧ta

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • nurista Kielitoimiston sanakirjassa