karjunta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑrjunt̪ɑ/
- tavutus: kar‧jun‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karjunta | karjunnat |
| genetiivi | karjunnan | karjuntojen (karjuntain) |
| partitiivi | karjuntaa | karjuntoja |
| akkusatiivi | karjunta; karjunnan |
karjunnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karjunnassa | karjunnoissa |
| elatiivi | karjunnasta | karjunnoista |
| illatiivi | karjuntaan | karjuntoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karjunnalla | karjunnoilla |
| ablatiivi | karjunnalta | karjunnoilta |
| allatiivi | karjunnalle | karjunnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karjuntana | karjuntoina |
| translatiivi | karjunnaksi | karjunnoiksi |
| abessiivi | karjunnatta | karjunnoitta |
| instruktiivi | – | karjunnoin |
| komitatiivi | – | karjuntoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | karjunna- | |
| vahva vartalo | karjunta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- karjunta Kielitoimiston sanakirjassa
- karjunta Suomen murteiden sanakirjassa
- Artikkeli 848 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa