scathe

Wikisanakirjasta

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

scathe (monikko scathes)

  1. vahinko, vaurio
  2. vamma, haava
  3. epäonni

Ääntäminen[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

  • muinaisenglannin sanasta sceaþa tai sceaþu (’vahinko’; ’vamma’) < germaanisen kantakielen sanasta *skaþô ‎(’vaurio’; ’vamma’) < indoeurooppalaisen kantakielen sanasta *kēt- tai *skēt- ‎(’vaurio’; ’vahinko’). Vertaa ruotsin skada.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]
  • skaith, (murteellinen, yleiskielessä vanhentunut) scath, (skotlanninenglantia) scaith

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. scathes
part. prees. scathing
imp. & part. perf. scathed

scathe

Ääntäminen[muokkaa]

  1. (vanhahtava) vammauttaa

Etymologia[muokkaa]

  • keskienglannin sanasta scathen tai skathen < muinaisenglannin sanasta sceaþan, scaþan (’vaurioittaa’, ’satuttaa’, ’vahingoittaa’, ’vammauttaa’) tai muinaisskandinaavin kielen sanasta skaða (’loukata’) < germaanisen kantakielen sanasta *skaþōną (’vammauttaa’). Vertaa ruotsin skada.

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • G. & C. Merriam: Webster’s Revised Unabridged Dictionary, 1913: ”scath”